"Maaseudulla on tyydyttävä siihen mitä on tarjolla!" "Mitä, nytkö Oulu muuttui maaseuduksi?" "Se on... maaseutukaupunki." Niin, Oulussa minäkin kävisin Stockalla ja Suomalaisessa.

Parasta pohjoisessa on, tai no en tiedä parasta, mutta se mitä valon ja rieskan ja kuivan kangasmetsän lisäksi kaipaan: se, että ihmiset bongaavat Raamattuviittaukset ja kainuulaisia dissataan. Näitä ei Etelän vetelät ymmärrä. Kaltion entisen päätoimittajan auton kiitäessä Kemistä kohti Oulua  kyydissään entinen Kaltion taittaja, Kaltion toimittaja sekä Kaltion entinen ja kenties tulevakin piirtäjä bongasin hubakseni molempia aiemmin mainittuja useamman kerran.

Minun on vaikea ymmärtää, että maaseudulla asuminen on muutakin kuin joidenkin erikoisuudentavoittelijoiden hassu hetken oikku. Kyllähän kaupungissa on sentään kaikki helpompaa ja lähempänä. Ekologisempaakin. Mutta toiset oikeasti haluavat asua yksin metässä. Minusta se olisi hankalaa ja pelottavaa. Sitten kai sitä tulisi hommattua auto.

Vanhemmat tilasivat meille Hesarin koeajalle kun olin kahdeksan. Luin sitä ja ihmettelin: tyypit oli lukeneet kirjoja ja kirjoittaneet sitten niistä! Sarjakuvia julkaistiin keskellä lehteä ja niissä oli kaunokirjoitusta ja aikuisten juttuja! Lehden lopussa oli elokuvailmoituksia - siellä on siis elokuvateattereita! Olin kahdeksan, kun tiesin että minun pitää päästä Helsinkiin. Piti odottaa vielä kymmenen vuotta.

Suomalaisilla pikkupaikkakunnilla ei ole agoraa, yhteistä kokoavaa julkista tilaa. (Paljon on puhuttu siitä, kuinka isommissakin kaupungeissa ne muuttuvat maksullisiksi malleiksi, ostoskeskuksiksi. Mutta se on toinen juttu.) Suomalaisilla tiloilla oli piha, joka oli da hood. Kaiken keskus. Niinkuin roomalaisen talon atrium. Johtuuko agorattomuus Suomessa siitä että maa oli niin köyhää että tilojen piti olla kaukana toisistaan? Keski-Euroopassa on pienimmässäkin kylässä tori/aukio, jonka reunalta löytyy posti, pormestari ja kahvila tai kaksi, joiden terassilla voi nauttia lounasta. Niin että aika erikoista asua näin kaukana toisistaan. Erikoista keskieurooppalaisella mittapuulla, ja se on se kulttuuri mitä meille koulussa opetetaan. Että Suomen muka kuuluisi olla osa Eurooppaa. "Nos ancêtres, les gaulois." No, kyllä kai sitäkin, mutta en muista että siitä toisesta puolesta olisi puhuttu yhtä paljon. Politiikkaa kulttuurihistorian tunneilla.

En jaksa ajatellamuistella. Törmäisinpä tietoon. Se mulle kertokaa.

Tekis mieli mennä Sodikseen... toutes les excuses sont bonnes. Pohjoisen valo tähän aikaan vuodesta. Haluaisin kesämökin.