Tiedän että ei pitäisi, mutta en saata vastustaa kiusausta kommentoida Alemman Tason Miehet -teoriaa. Olen vähän myöhässä, tarkoituksella, enin vaahtoaminen asiasta alkaa olla ohi.

Ne vainoharhaiset teoriat joita eräiden blogien itseensä kääriytyneet sosiopaatit kehittelevät ovat ennenkaikkea epäloogisia ja paikkansapitämättömiä. Sikäli kun noita itsensä kauppatavaraksi mieltäviä naisia on, siis periaatteella "pillu menee rikkaimmalle avioliittoa tarjoavalle", prostituution muoto sekin, niin en silti kyllä usko että olisivat Suomessa enemmistönä. Lisäksi johtopäätökset ja toimintaehdotukset ovat vähintäänkin kummallisia. Minä, omillani toimeen tuleva nainen, olen voinut ottaa pilluni omaan hallintaani tässä vapaassa maassa ja jakaa sitä ilman eestään ihan kelle on itseäni sattunu huvittamaan, ilman taka-ajatuksia naimisiinmenosta. Kas näin se tasa-arvo toimii miestenkin parhaaksi. Nautinnon takiahan niitä hommia harrastetaan, sukupuoleen katsomatta. Säälipilluilemaan en lähde eikä pidä lähteä kenenkään muunkaan. Mitä helvetin järkeä siinä olisi? Kohta samat vinkupetterit olis itkemässä että niitä pitää rakastaa ja KUNNIOITTAAkin samasta hyväntekeväisyysperiaatteesta. Siis eikö näillä tyypeillä ole mitään itsekunnioitusta saati realiteettien tajua?

Omatuntoni on puhdas, olen ollut elämäni aikana enemmän ilona monelle kuin suruna yhdelle. Kyllä siihenkin kuulkaa kyllästyy ja alkaa kaivata vaihtelua. Pitkää suhdetta, monogamiaa. Että sori vaan ATM:t, mun jakariajat on ohi.

Sitäpaitsi en usko hetkeäkään että miehet ja naiset olisivat pohjimmiltaan niin erilaisia keskenään. Okei, meidät on kasvatettu eri tavalla ja sillä on seurauksia. Mutta ei pitäisi vetää kulttuurisidonnaisuuksista kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ärsyttää sellaiset yleistykset. Jos ei sovellu ympäristöönsä, ei muuta kun ympäristöä vaihtamaan. Muuttakoot Thaimaahan miesten paratiisiin. Sori nyt vaan selibaattiloordit ja muut mutta syytön mä teidän kurjuuteen oon henkilökohtaisesti, ottaa itteäns niskasta kii ja on mies! Niin tässä maassa joutuu tekemään naisetkin! (Eikä tämä ole asiaintilan kehu. Pehmeyttä tarvittaisiin.)

Mittaan usein asioita sillä, että jos olisin mies niin menisikö läpi. Viimeksi ajattelin "jos olisin mies" ihmisuhdeasioissa: jos olisin 36-vuotias mies ja ulkoiluttaisin 23-vuotiasta mimmiä, tuskin kukaan ihmettelisi. Haha paitsi itse ajattelisin ettei äijä pärjää omanikäisilleen ;D Jään kyllä itsekin kiinni näistä ennakkoluuloista. Tuo ikäero on ollut tosi kova pala. Tosin meidän työhuoneen pojista yksi nuorempi söpöläinen arveli, että se häiritsee naisia enemmän kuin kundeja. (Ai niin mutta nehän on kaikki mua nuorempia työhuoneella. Mikä mehiläiskuningatar olenkaan.) Ja mähän en siis tapaile mun nuorta beibsiä ulkonäkösyistä. Ylipäätään, hei, uskon sisäiseen kauneuteen, olenhan heteronainen!

Sarjakuvissa mikä sopii Crumbille sopii mullekin. Tosin tässä olen alkanut jänistää koska en jaksaisi sitä kohua mikä nousisi jos nyt vaikka alkaisin seksifantasioitani retostelemaan sarjakuvissa. Sääli sinänsä, sillä esimerkiksi naisten perversioiden ja fantasioiden historia ja kuvasto on suurelta osin vielä kirjoittamatta. Meillä on loistavat Pauline Reagen O:n tarina ja Susan Streitfeldin Female Perversions (Tilda Swinton!) ja Jeannette Winterson. Sen sijaan miesten fantasiamaailma on tarkkaan kuvitettu ja kartoitettu, en mainitse kuin sarjakuvan: tunnemme hyvin Crumbin, Serpierin, Pichardin, Prattin ja Manaran preferenssit. Mutta naiset eivät ole vielä toimeen tarttuneet etenkään sarjakuvan puolella, paitsi Julie Doucet ja Dori Seda.

Mä pidän ns. rumista miehistä. Gainsbourgin nenä ja korvat, Lee Hazelwoodin viikset. Tosi hottia on jos mies on minua lyhyempi, ja etenkin vatsa, sitä pitää olla. En nyt puhu mistään sairaalloisesta ylipainosta, mutta sellainen vatsakumpu, josta näkee että ihminen arvostaa elämässä oikeita asioista. Muutenkin mittasuhteet ovat kauniimmat vähän lyhyemmissä ihmisissä. Nälkäkurjet ja sikspäkit on musta kamalia, en voi mitään sille että ajattelen että ne ihmiset on jotain nipottavia hikipinkoja. Itselläni on epäreilut geenit, syön mitä huvittaa ja pysyn normaalipainossa. Eksäni näytti kyllä Barbien Keniltä, mikä oli onnetonta, koska hän ei varsinaisesti ollut minua sytyttävää tyyppiä siis. Mutta kyllähän sen sietää kun on ihmiseen rakastunut.

Tällä kaikella en yritä esittää että miehet ja naiset olisivat samanlaisia, nom de dieu!, mutta tuollaisissa toisarvoisissa kulttuurisidonnaisissa asioissa kannattaa verrata ja miettiä mitä mies tekisi. Ei siksi että se olisi joku mittari, vaan siksi, että siinä omankin pään sisäiset asenteet tulevat näkyviksi ja sitten voi miettiä mitä oikeasti kannattaisi tehdä. Elämme kuitenkin edelleen miesten maailmassa ja kaikki muut ovat joutuneet opettelemaan sitä valkoisten hetskuäijien käyttäytymistä ja kieltä kommunikoidakseen isompiensa kanssa.  

Tosin mulle on kyllä aika monikin (mies)ystävä sanonut että oon äijä. Lisäksi satun olemaan sen näköinen äijä että saan kenet haluan. Basically muistan jo paremmin ne, joilta olen saanut pakit, kuin ne tusinat joiden kaa tuli hommailtua.