Uimassa ehtii ajatella monenlaisia ajatuksia. Olikin mennyt muutama päivä etten päässyt, sitäkin taivaallisempaa se oli tänään. Hesarilla ei ollut ketään, tyyliin kolme ihmistä. Viime viikollakin oli jokaiselle oma rata. Jumalaista uida ja sukellella aivan omaan tahtiin. Tuoressa muistissa on miten paljon huonompi uimari olin puolitoista vuotta sitten. Joka radan jälkeen piti pysähtyä huilimaan.

Aamulla oli pää niin kipeä että byyttasin aamukahvit samantien. Mieleen välähtin että olisinpa raskaana mutta sitten muistin etten ole nainut varmaan kolmeen kuukauteen.

Tänään siis uidessa ekan kerran ajattelin mieluusti ensi viikon(!) Pariisia. Erakoitumista. Aikaa omille ajatuksille, keskeytyksittä. (Mistähän ne jatkuvat keskeytykset täällä Helsingissä oikein johtuu?) Voi vihdoin keskittyä taas omiin töihin eikä rahatöihin. Rahatöille ei voi sanoa koskaan ei kun ei tiedä milloin tulee seuraava keikka, ja koska ajattelee että mitä enemmän on rahaa, sitä pidemmän ajan voi sitten käyttää omiin töihin. Paitsi se päivä ei koskaan ehdi tulla. Mikä on se syy etten saa ikinä omia töitä tehtyä? En arvosta niitä tarpeeksi. En halua että kukaan näkee niitä. Nuorempana taas en tehnyt mitään pöytälaatikkoon. Tätä alisuoriutumista täytyy miettiä.

Lisäksi ajattelin taas sitä kuinka ihmiset sopeutuvat mihin tahansa. Täällä rikkaassa länsimaassakin suurin osa ihmisistä pitää perhettä ja läheisiä ihmisiä tärkeimpänä asiana elämässään. Ihan Maslow'n tarvehierarkian mukaisesti. Kuitenkin suostumme tähän tuhoisaan oravanpyörään, poltamme itsemme loppuun lauhkeasti. Enemmän ja enemmän rahaa, paljon enemmän kuin oikeasti tarvitsemme ja sillä ostamme enemmän ja enemmän tavaraa, kallista ja turhaa. YK:n tutkimuksen mukaan Afrikassa asuu maailman onnellisimpia ihmisiä. Siis niillä alueilla joilla ei ole sota tai luonnonkatastrofi. Vaikka eläisit käytännössä rahatalouden ulkopuolella, elämä on tyydyttävää kun fyysiset tarpeet on täytetty, on perhe ja paikka yhteisössä. Sikäläiset eivät ole aivan väärässä kun pitävät länsimaiden suurimpana ongelmana yksinäisyyttä. Kyllä tästä aihe tulee.