En osaa yhtään näitä webbijuttuja mutta olen ajatellut nyt alkaa huvikseni opetella harrastuksena (ei työajalla - semmoisessa menee hermot!). Ja ta-daa, yläpuolella saatte nyt katsella samaa näkymää mitä minäkin, ikkunastani.

Vuodatuksen foorumilla jaksettiin kärsivällisesti selittää leikkaa-liimaa-koodauksen alkeita niin että pahvikin ymmärtää. Kun kuva ei näkynyt esikatselussa, vaikka olin tarkistanut jokaisen pilkun paikan koodissa, olo oli kuin matikantunnilla: sitä tekee niinkuin neuvotaan ja tulos on, niin, yleensä joka kerta eri. Mä olen matemaattisesti niin lahjaton että se lähenee jo lahjakkuutta. Kuulemma on joku sellainen juttu kuin numerosokeus (vrt. sanasokeus, dyslexia). En tiedä onko se totta, mutta aion vastakin vedota siihen kun tilitäni katoaa kuukaudessa viisi tonnia. Nykyrahaa. Osaksi makselin joulun velkoja (ei yhtään liksaa joulukuussa ja piti ostaa lentolippuja ja maksaa takuuvuokria yms.), mutta silti: ennen en edes tuntenut ihmisiä joilta olisi voinut vipata tuhat euroa = kuus tonnia. Jehna.

Puolan palkat, Monacon menot.

Olen tehnyt itselleni mahtavan rakkausaiheisen soittolistan. Itseasiassa aloin listata *****-merkittyjä biisejä iPodiltani ja huomasin että hälyttävän moni niistä oli rakkaushömppää naisten laulamana. Donna Summeria, Minnie Ripertonia, Carpentersia, Dusty Springfieldia... Dusty! Minnie! Carpenters! Mä olen viime aikoina kuunnellut aivan liian vähän Carpentersia! Ois kauheeta jos huomenna jäis bussin alle ja ei ois kuunnellu Carpentersia.

Ja hei, ettei totuus unohtuisi, tein ihan oikean pitkän työpäivän tietysti. Nyt illalla vaan leikin tällä koneella. Pas juste depenser, gagner aussi on tästedes tunnuslauseeni. Ja parasta ollakin, nyt kun olen päässyt rikkaan elämän makuun sekunniksi.